tiistai 30. joulukuuta 2014

Punch

Sain kutsun Mikä Viini-tapahtumaan Vanhalle Ylioppilastalolle ja ilmottauduin mukaan tastingiin, jonka  kutsu oli houkutteleva:

"Tule testaamaan, mihin kaikkeen ylellinen Chambord-likööri taipuu!
Valmistamme ja maistelemme Liberty/Death ja Trillby & Chadwick cocktail-baarien omistajien Michael Grönforsin ja Jyri Pylkkäsen johdolla herkullisia low-alcohol cocktaileja, jotka ovat maailmalla nouseva trendi. Chambord on legendaarinen ranskalainen XO-konjakkipohjainen mustavadelmalikööri ja kansainvälisesti tunnettu cocktailien ainesosa.
Tastingin vetäjä: Michael Grönfors ja Jyri Pylkkänen, Liberty/Death ja Trillby & Chadwick cocktail-baarit"


Suomalainen booli tapaa olla kärjistetysti viinaa ja spriteä maljasta tai sitten se on sangrian tapainen kannuun tehty "cocktail". Punch on enemmänkin "protococktail". Sanana punch tulee hindistä ja tarkoittaa viittä. Viisi elementtiä siis muodostavat punchin; hapan, makea, viini, vahva alkoholi ja pidennys. Punchissa tulee aina olla mukana viiniä, tämä ei siis ole kirkkaista ja lantringista luotu kokonaisuus. Punchissa tulee maistua alkoholi, sitä ei ole tarkoitus kätkeä.

Yksi punchin tärkeistä raaka-aineista on olea saccaru, öljy sokeri jota on helppo valmistaa kotonakin; tarvitaan vain luomusitruunan kuoria, sokeria ja aikaa. Sitruunankuoria ja sokeria murjotaan tuokio nuijalla, jätetään yön yli tekeytymään ja tadaa, sinulla on pian sokerista sitruunaöljyä käytössäsi. Oleo saccarun avulla saa kotibooliin kunnolla makua.

Makeutta punchiin saa siirapilla, jossa suhteessa 2 kg sokeria/hunajaa sekoitetaan 1 litraan kuumaa vettä.

Juoma kootaan karkeasti sanottuna seuraavan kaavan mukaan

4 osaa alkoholia
2 osaa hapanta
1 makea

Juoma tarjoillaan mahdollisimman kylmänä, mieluiten jäiden kera jäähdytetystä lasista ja juodaan nopeasti ennen lämpeämistä ja maun muuttumista.
Punchiin tulisi käyttää tuoreita marjoja ja hedelmiä, joita ei tarvitse siivilöidä tasaiseksi vaan niissä saa olla sattumia.


Jyri ja Michael kertoivat myös cocktailien uusista trendeistä seuraavaa

1. Uudet tarjoiluastiat, hillopurkeista maljakoihin, vain mielikuvitus on rajana (sekä tuotteen soveltuminen elintarvikekäyttöön)

2. Liköörit ja bitterit, ne ovat juomaseosten historiaa ja niissä on tarinoita, kuten kunnon juomissa kuuluukin.

3. Skandinaavia; selkeys, puhtaat maut, pääraaka-aineen tulee maistua, ei kommervenkkeja vaan konstailematonta skandinaavista minimalismia.

4. Koticocktailit, kotihipoissa nautitaan helppoja cocktaileja joiden tekoon vaaditaan enintään hillopurkista väsätty ravistin.

5. Jään uudet muodot, new forms of ice. Lähinnä suurmetropolien erikoisravintoloiden erikoisuus. Muovataan jäästä laseja tai juuri drinkkiin optimaaliseksi muotoiltuja jääpaloja.

6. Tall and shared, pitkille kaverin kanssa jaetuille juomille povataan menestystä, koska jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

7. Paikalliset maut, maailmatrendit sovitetaan paikallisten suun mukaisiksi.

8. Tuoreet raaka-aineet, ei tyydytä esansseihin ja siirapeihin, jos on mahdollisuus aitoihin raaka-aineisiin.


Trendit matkaavat meille kahden vuoden viiveellä Tukholmasta ja olemme Lontoota ja New Yorkia viitisen vuotta jäljessä. Trendit saapuvat Suomeen viiveellä, ensin ne valloittavat Helsingin, Turun ja suuret opiskelijakaupungit ja sieltä ne valuvat pikku hiljaa pienempiin paikkoihin. Baarimikot kykenisivät heti hyppäämään uusien tuulien matkaan, mutta me suomalaiset emme kuluttajina ole heti hyppäämässä kaikkien kotkotusten perässä.

Suomessa alkoholikulttuuri on muutoksen kourissa, ravintoloissa juodaan vähemmän, mutta laadukkaampia juomia. Ja sitten on se toinen ryhmä, jotka eivät nauti mahdollisimman miellyttävän makuisia juomaseoksia, vaan etsivät pelkkää humalaa.

Tastingistä vahvimpana jäi mieleen suomalainen erikoisuus, mehukeittodrinkki. Olen heikompi juhlija, mitä annan ymmärtää ja siksi tämä oli vasta toinen kerta kun pääsin kokeilemaan juomaa. Chambord, mansikkamehukeitto ja kerma muodostivat yhdessä äärimmäisen herkullisen yhdistelmän. En tohdi enempää hehkuttaa juomaa, sillä tasting-listallakin sen nimenä oli The Retro Shot, muut taisivat tykästyä tuohon vuosikymmeniä sitten, minä vain tulen jälkijunassa. 

Tastingin jälkeen tapasin Michaelin ja Jyrin standilla esittelemässä drinkkejä ja booleja ja sain heiltä maistettavakseni juoman jota kohtaan minulla oli ennakkoluuloja. Makeaakin tahmaisempi Fresita edustaa minulle imelyyden liiallistumaa, mutta kundit osasivat asiansa ja ihastuin juomaan ikihyviksi.


Ruby Doo
½ pl (0,25 l) De Kuyper Sour Grapefruit
1 tkl (1 l) Tropicana La Rossa- Veriappalsiinimehu
1 plo (0,75 l) Fresita

Koristeeksi vesimelonia, mansikkaa ja verigreippiä



Ei kommentteja: