tiistai 22. syyskuuta 2015

Johdatus hyönteissyöntiin

hyönteissyönti




Entomofagia tarkoittaa hyönteisten hyödyntämistä ihmisten ruokana. Eläinten hyönteissyöntiä kutsutaan insektivoriaksi.

Hyönteisissä on paljon proteiineja, vitamiineja ja aminohappoja. Maailmassa on liki 2000 syötävää hyönteislajia, tai ainakin sen verran on tällä hetkellä tiedossa. Hyönteiset kasvavat nopeasti ja niiden hyötysuhde on suuri sillä ne käyttävät veden ja ravinnon tehokkaammin hyväkseen kuin eläimet. Tämä tekee niistä ekologisen vaihtoehdon, vaihtoehdon jolla voisi ruokkia koko maailman väestön. Hyönteisille on myös eläimiä helpompaa tarjota lajinomainen elinympäristö ja ne eivät tunne kipua ja kärsimystä samalla tavalla kuin eläimet ja kalat.


Hyönteiset ovat helposti turvallisempaa ruokaa kuin nisäkkäät. Jokainen voi kasvattaa ne itse ja valvoa niiden olosuhteita ja ruokintaa. Tuote on tuore, ellei käytetä jatkojalosteita, ja hyvin siedetty. Vain niiden joilla on ongelmia sienten kanssa tai äyriäis- ja nilviäisallergia tarvitsee olla varuillaan.

Trehaloosi-intoleranssia eli sienisokerin imeytymishäiriötä esiintyy arvioiden mukaan muutamalla prosentilla ihmisistä. Sienisokeria esiintyy paitsi sienissä, niin myös joissain hyönteisissä.

"Trehaloosi eli sienisokeri on sienissä ja joissakin hyönteisissä esiintyvä kahdesta glukoosiyksiköstä koostuva disakkaridi eli kahden sokerin muodostama molekyyli. " 
Wikipedia Trehaloosi-intoleranssi

Äyriäis- ja nilviäisallergisista suuri osa on allergisia useammalle kuin yhdelle äyriäislajille. Osa äyriäis- ja nilviäisallergikoista voi saada hyönteisistä oireita.

Evira 

Tavanomaisissa jauhoissa kasvatetut jauhomadot eivät sovellu gluteenittomaan ruokavalioon.


ötökät



Osa ruokana arvostetuista hyönteisistä joutuu nykyisin haaskuun, kun niiden potentiaalia ruokana ei nähdä. Yksi esimerkki on mehiläispesissä hunajalla kasvatetut kuhnurin toukat. Kuhnurintoukkia poistetaan pesistä varroapunkin ehkäisytoimena ja näistä toukista saisi mainion ruoan, rakenne muistuttaa kuulemma yleisesti pidettyä katkarapua.

Hunajalla höystettyä


Lehdissä on säännöllisesti vinkkejä, miten valmistaa puutarhoja kiusaavista lehtokotiloista ruokaa. Nuo kotilot eivät kasva aivan hienoissa ravintoloissa tarjottavien etanoiden kokoisiksi, mutta niistäkin saisi alkupalan lähiruoka-aterialle. Makuja.fi  neuvoo alkuun.

Muita hyönteisreseptejä löytyy Koiramiehen sivuilta ja jos olen ymmärtänyt oikein, on työn alla laajempi keittokirja hyönteisistä.

ötökät

Keväällä 2013 FAO eli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö linjasi, että hyönteisten käyttöä ihmisravintona tulisi edistää. 
Tammikuussa 2014 Belgian elintarviketurvallisuudesta vastaava virasto hyväksyi 10 ihmisravinnoksi käyvää hyönteistä. 
Miksi hyönteisiä ei sitten käytetä meillä ruokana? Syynä on uuselintarvikelaki

"Toukokuussa vuonna 1997 astui voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 258/97, jonka mukaan sellaisten elintarvikkeiden, joista ei ole aiempaa käyttökokemusta EU:n alueella, käyttöturvallisuus tulee varmistaa ennen niiden hyväksymistä. Tämä uuselintarvikeasetus määrittelee sanan ”uuselintarvike” (engl. novel food) seuraavasti: Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joiden käyttö ihmisravinnoksi on ollut EU:n alueella hyvin vähäistä ennen toukokuuta 1997 ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:.."

Suomessa on hyödynnetty menneinä vuosina hyönteisiä. Omasta kirjahyllystäni löytyy Nalle Coranderin Retkeilijän erätaidot joissa lyhyesti käsitellään myös hyönteissyöntiä. Kaupungistumisen ja elintason muutosten myötä moni ennen tuttu asia on painunut tilapäisesti unholaan, mutta niitä ei kannata jättää sinne.

Suosittelen tutustumaan Koiramiehen sivuihin aiheesta.

Ei kommentteja: