maanantai 25. tammikuuta 2016

Muutama viinilöytö



Ruoka ja viini kulkevat monesti käsikkäin, joten aikoinani hain oppia Helsingin Työväenopiston viinikursseilta. Kursseilla opin luottamaan itseeni enemmän viinin maistajana, omat arviot alkoivat tuntua oikeammilta. En edes tiedä mikä tämä arkuutteni viinien kanssa on. Pelkään maistavani "väärin" tai etten löydä juomasta kaikkia niitä makuja mitä muut. Tämä on hassua, sillä sama ei päde esimerkiksi suklaakakkuihin.


Viinikursseilla toimi opettajana Veli-Antti Koivuranta ja jossain vaiheessa kurssia loimme kurssilaisille oman fb-ryhmän. Luonnollisesti sekään ei riittänyt ja niinpä Veli-Antin oli vastattava kysyntään ja alettava pitämään viinikursseja myös Viiniministerin nimissä. 

En päässyt syyskauden Viinimisterin Maanantaiklubille, mutta nyt keväällä pääsin mukaan joukkoon. Meidän piti aloittaa syventymällä Syrahiin, mutta valtaosalla kurssilaisista oli kyseiselle päivälle este ja kurssin alku viivästyi. Viivästyminen ei suinkaan tarkoittanut viininmaistelun viivästymistä, vaan kohtasimme kaikkien kynnelle kykenevien kanssa Nomad Cellars:issa ja maistelimme Viiniministerin löytöviinejä, niitä jotka eivät kohtaisi kevään aiheiden kanssa.


Illan ainoa valkoviini Font Jui, Katalonialainen viini hämäsi meidät täysin. Rypälettä ja makua haarukoidessamme yksi osallistujista sanoi juomassa maistuvan vuodenvaihteen juhlat. Juhla todellakin maistuu viinissä, sillä sen rypäle Xarello on tuttu cavoista. Viini oli hyvänmakuista, tottahan toki, pidän kuplajuomista. Mietin häiritsikö minua cavamaisen juoman kuplattomuus, mutta sitä se ei tehnyt. Tämä viini maistui pitkään, maku ei lopahtanut kurjasti. Pullo on noin parikymppiä, mutta tästä se kannattaa maksaa.


 Punaviineistä murskavoiton vei Mezzacorona Teroldego Rotaliano Riserva. Viini oli kuin karkkia. Alkon kuvaus viinistä on paljon suppeampi kuin löytömme, me löysimme fudgea, salmiakkia, tv-karkkipussin ja vaikka mitä. Viini tuntui paranevan mitä kauemmin se oli avattuna. Vajaan kolmentoista euron hintaan viini on löytö joka kannattaa kokeilla.


Jäin Veli-Antin kanssa puhumaan muiden poistuessa, kun paikalle saapui samppanja diileri Edward Cuvée tuomaan toimitusta asiakkaidensa kellareihin. Yksi asia johti toiseen eli aloitimme viinistä ja päädyimme fiineimpään samppanjaan jota olen koskaan nauttinut. Nautimme samppanjan sen lämpöisenä kuin se oli, eli lämpimämpänä kuin yleensä neuvotaa. Edward kertoi laatujuomien kestävän tarjoamisen lattialämmityshuoneiden eikä vain niiden muinaisten linnan hyisten huoneiden lämpöisenä ja sen se todella teki. Taisin rakastua, peruuttamattomasti.

Kuvassa oleva lasi soveltui mainiosti kaikille nauttimillemme juomille, harkitsen niiden ostoa omaan kaappiini.


* Kirjoitus ei ole yhteistyö, kirjoittaja on maksanut nauttimistaan juomista ihan itse. *

Ei kommentteja: