keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Ruokataidehaaste


Saimme kutsun osallistua Arlan haasteeseen ja luoda ruokataidetta Luonto+ -jukurteista. Haasteena oli luoda ruokataidetta, joka saisi terveelliset välipalahetket houkuttelevimmiksi.

Ruokataide, annosten asettelu ja sen sellainen ei ole vahvuusalueellamme, mutta haaste kuulosti hauskalta puuhastelulta joten tartuimme siihen. Yhdessä annosten asettelu oli mukavaa puuhaa, ruoalla saa leikkiä, kunhan sen syö jälkeen päin :)



Kisaan osallistuminen oli haasteellinen, saimme tykötarpeet maanantaina perjantain sijaan ja sen sijaan että olisimme pakanneet reissua varten päädyimme leikittelemään ruoalla. Aikataulu muutosten vuoksi julkaisemme kuvat nyt.


Minulla on käsitys siitä, millaista ruokataide tavallisesti on, mutta päätimme seurata omaa kotikutoista linjaamme. Loimme appelsiiniveneitä, asetelmia sekä lumiukon, sesongin viimeisen.



Meillä on ollut tapana askarrella Halloweeniksi kurpitsoista hahmoja ja siksi päädyimme rakentamaan tähänkin haasteeseen oman otuksen. Punajuurilumiukko ja pinaattikuuset vaativat askartelua ja lopputulos oli rouhea ja nauruhermoja kutkuttava.

Jukurtit ja kasvikset on saatu postausta varten

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Juustofondue ja Nutella fondue


Juustofondue

200 g Edam
200 g Punaleima Emmental
200 g Mustaleima Emmental
3 dl valkoviiniä (samaa kuin nautit fonduen kanssa)
1 tl sitruunamehua
1- 1 1/2 rkl maissijauhoja
Rouhittua mustapippuria
1-2 valkosipulinkynttä pienennettynä

Napakkaa leipää
Napakaksi jätettyä höyrytettyä kukkakaalia

Raasta juustot.
Sekoita kattilassa sitruunamehu, viini ja maissitärkkelys ja kuumenna niitä kattilassa samalla sekoittaen.
Lisää juustoraasteet pienissä erissä, samalla sekoittaen.
Kun kaikki juusto on sulanut, mausta seos pippurilla ja pienennetyllä valkosipulilla. 
Kaada seos fondue pataan.
Nauti fondue kastamalla leivän ja kukkakaalin paloja siihen.

Valkoviinin ohjeessa voi korvata omenamehulla.



Juustofonduenkanssa nautimme Itävaltalaista Steinschaden Grüner Veltliner 2014 joka oli hapokkaana ja raikkaana kiva pari raskaamman makuisen fonduen kanssa.



Nutella fondue

Nutellaa
Vaahtokaramellejä

Nostimme lusikalla paksupohjaiseen fondue-kattilaan Nutellaa. Nutella suli kynttilän lämmössä. Sulaan suklaatahnaan dippasimme vaahtokarkkeja.

Ruokalusikallinen Nutellaa per nenä ja kaksi kourallista vaahtokarkkeja lienee maksimi, mitä tätä ylimakeaa herkkua kykenee syömään. 


lauantai 19. maaliskuuta 2016

Frans & Amélie

Saimme kutsun tulla tutustumaan uuteen Frans & Amélie ravintolaan. Ravintolan tiloissa toimi ennen Sokos Hotellien Fransmanni-ravintola. Helsingin Frans & Amélie ja Turun Frans & Emilie ovat ensimmäiset uudistuneet Fransmannit, loput Fransmannit uudistuvat tämän ja ensivuoden aikana.

Saimme ennen alkupaloja talon omia leipiä yhdessä herkullisen kirnuvoin kanssa.
Keittiömestari Jukka Imeläinen piipahti seurassamme ja saimme kuulla Frans & Amélien astelevan vain osittain vanhan Fransmannin jalanjäljissä. Nykyinen ravintola mukailee löyhästi ranskalaista bistroa, sen listalta löytyy jopa french burger. Vanhasta Fransmannista listalle pääsi vain karitsan lapa, sen sijaan härkäruukku on mukana uudistettuna. Ravintolan ruokalista vaihtuu kolmesti vuoden aikana. Sesongeista pisin on syksy-talvisesonki, jota seuraa lyhyt ja maukas parsasesonki, jonka jälkeen siirrytään kesälistalle.


Alkumaljoina nautimme  lasilliset Nicolas Feuillatte samppanjaa. Juomia siemaillessamme tutustuimme ruokalistaan. Silmämme bongasivat heti sopivat pääruokavaihtoehdot. Me emme kuitenkaan tilanneet niitä, olimmehan uutta kokeilemassa. Päätimme kääntyä henkilökunnan puoleen ja pyytää heiltä suosituksia. Kerroimme mistä pidämme ja saimme todella onnistuneet suositukset. 



Kerrottakoon heti alkuun, että seuralaiseni on hyvin skeptinen ketjupaikkojen suhteen. Tällä kertaa hän oli väärässä. Ravintola oli tunnelmallinen ja henkilökunta oli ystävällistä ja mukavaa. Ja ennen kaikkea pääruokamme olivat erinomaiset.

Alkupalat

Valitsimme alkupaloiksia molemmat jaettavat alkuruoat, sillä mikäänhän ei ole niin hyvää, kuin ruoka kaverin lautasella. Toinen alkupala piti sisällää juustoja; brie, comte ja aivan loistava roquefort tarjoiltiin viikunahillon ja versojen kanssa. Leikkele-ankanmaksalautanen piti puolestaan sisällään Lyonin salamimakkaraa, ankanmaksa-terriiniä kyyhkyllä ja ilmakuivattua kinkkua. Alkupalojen kanssa nautimme niihin hyvin sointuvaa ranskalaista Wolfberger Gewürztraminer valkoviiniä.


Olemme tarkkoja syömästämme kalasta. Usein jätämme ravintolassa kala-annokset tilaamatta, sillä tässä tuhansien järvien maassa tarjotaan hämmästyttävän usein kalaa jota on pannulla kohdeltu kaltoin. Tällä kertaa talon kala-annos oli täydellinen; suola oli juuri sopiva, rakenne oli just eikä melkein, pinta oli rapsakka ja annoksen muut elementit sopivat kalaan täydellisesti. Paistettu kuha sahrami-sinisimpukkakastikkeella, punajuuri lohkoilla ja palsternakkapyreellä oli kertakaikkisen onnistunut annos.

Annoksen pariksi saimme Yalumba Rieslingiä Australiasta, valitettavasti viinivalinta ei mennyt ihan nappiin. Viini oli ihan kivaa, mutta se ei yltänyt annoksen tasolle.



Keittiömestarin kehuttua kasvispataa oli sitä kokeiltava. Annos oli juuri makuuni; se oli täyteläinen, siinä oli hitusen potkua ja se oli täyttävä. Munakoiso, parmesaani ja tomaatti toimivat niin hyvin yhteen, kuin ne osaavat. Kasvisruoan kanssa nautimani lasillinen Ranskalaista Le Grand Noir Merlotia kruunasi annoksen. Harvemmin olen yhdistänyt kasvisruokaa ja viiniä, mutta kannattaisi, ainakin tämän kokemuksen perusteella.


Jälkiruoan valinta oli kerrankin helppoa, listalta löyty annoskateuteen ja päättämättömyyteen taipuvaiselle juuri sopiva valinta Café Gourmand Valhorna, siinä oli kaipaamani espresson ja suklaan lisäksi jäätelöä, valkosuklaakreemiä ja Millionaire's shortbread. Jälkiruoka oli hyvää, mutta hitusen liian imelää minulle. Jälkiruoan kanssa saamamme Banyuls viini ranskasta olisi ehkä riittänyt pelkän jäätelön, espresson ja suklaan kanssa jälkiruoaksi. Huomaatteko nyt, vaikka vähentäisin toivomieni jälkiruokien määrää, saan silti aikaiseksi listan.


Ehdoton plussa ravintolassa oli sen äänimaailma. Taustalla ei ollut mitään pimputusta ja vaikka sali oli täynnä ei se ollut hälyisä. Saimme aterioida ihanan rauhallisessa tunnelmassa.



Kluuvikatu 8
Helsinki

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Männynneulastee



Männynneulaset sisältävät runsaasti c-vitamiinia, jopa kuusi kertaa enemmän kuin appelsiinissa, ja niistä voi näin keväällä keittää piristävää teetä. Tee ei kuitenkaan sovellu säännölliseen käyttöön männynneulasissa olevien haihtuvien öljyjen vuoksi.


Männynneulastee

Kerää männyn havuja puhtaalta paikalta, tähän tarvitaan maanomistajan lupa, sillä Jokamiehenoikeudet eivät anna tähän mahdollisuutta.
Laita mukiin vihreitä havuja ja kaada päälle kiehuvaa vettä.

Kun havujen väri alkaa haaleta, on juoma valmista.
Juoman voi  maustaa sitruunalla ja hunajalla.

Litraan vettä menee n. 2 kourallista männynneulasia.


Männynneulastee hauduttaen

Ota tuoreet männynneulaset ja leikkaa ne halutessasi silpuksi.
Keitä kattilassa vettä.
Lisää havut kiehuvaan veteen ja anna niiden kiehua 20 minuuttia.
Jätä keitos hautumaan seuraavaksi 20 minuutiksi.

Siivilöi tee ja lämmitä se, kun haluat nauttia sitä.

Voit maustaa teesi sitruunalla ja hunajalla. Haudutettu tee on punertavampaa ja voimakkaamman makuista, kuin pikaversio.


Professori Toivo Rautavaara kertoo kirjassa Idätä itse Saksan armeijan ehkäisseen keripukkia talvella 1941-42 idättämällä miestä kohden 50 g rukiinjyviä ja tarjoamalla männyn havuista keitettyä teetä.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Lempeät ja hienostuneet punaviinit tasting

Käyn Viiniministerin maanantaiklubilla viinitastingeissä. Arvioimme maistamamme viinit alkusokkoa lukuunottamatta. Jokainen osallistuja saa 3 pistettä jaettavaksi viineille. Eniten pisteitä saanut viini voittaa. Viiniministeri arvioi viinit kansainvälisesti käytössäolevalla 100 maksimipisteen asteikolla arvioiden viiniä kokonaisuutena.



Tastingissä meillä oli tuttuun tapaan lasillinen vettä ja leipää neutraloimassa makuaistejamme. Leipä oli tällä kertaa ihanaa Keisarin Toastia, jossa oli vehnän lisäksi hitunen ruista.

Tastingien alussa meillä on Alkusokko ja tällä kertaa virittäydyimme tunnelmaan Boutari Santorini 2013 valkoviinillä. Kreikkalainen viini oli mausteinen ja yrttinen ja siinä oli lyhyt jälkimaku.


1. Tommasi Le Prune Merlot 2014 voitti äänestyksen 18 pisteellä. Viiniministeri antoi viinille 85 pistettä. Viini keräsi kommentteja "tätä pitää ostaa" ja samalla aprikointeja onko merlot palaamassa muotiin. Tumman sävyisessä viinissä maistui luumu ja karhunvatukka. Viinistä löytyi myös hitunen pippurisuutta ja kevyttä tammisuutta. Tämä viini oli kevyesti marjainen ja lempeä. Viini ei myöskään ollut pahan hintainen.

2. Hewitson Le Secateur 2014 oli kisan kakkonen 12 pisteellä, Viiniministerin arvioidessa sen 87 pisteen arvoiseksi. Viini oli hyvin makea 10g/litra jäännössokeri sai viinin maistumaan makealta. Tuoksusta löytyi hajusteita, parfyymia. Viinissä oli "kaikkea liikaa" ja silti se sai ääniä. Ehkä se erottui muista selkeästi ja keräsi siksi hyvän pistesaaliin? Viini olisi mielestämme mainio makupari makeahkolle grillipossulle tai nyhtöporsaalle. Se soveltuisi myös hyvin jälkiruokajuustojen kaveriksi.

3. Brancott Estate South Island Pinot Noir 2012 sai 11 pistettä ja Viiniministeri noteerasi sen 86 pisteen arvoiseksi. Tätä viiniä ei kannata enää kypsyttää, vaan se on nyt hyvä nautittavaksi. Tämä viini sai raadiltamme arvion hyvästä hintalaatusuhteesta. Tämä viini tuoksui kotoisasti punaviiniltä eli selkeästi olen oppinut yhdistämään Pinot Noirin tuoksun punaviinin tuoksuksi :)

4. Kaiken Malbec Reserve 2013 sai 10 pistettä ja Viiniministeriltä 88 pistettä ollen teknisesti tastingin paras viini. Tammikypsytys oli tuonut makuun vaniljaa. Tuoksusta löytyi rautaa, metallia ja lakritsaa. Viini parani saadessaan ilmaa. Tämä on lempeä malbec.



5. Schneider Sankt Laurent 2013 sai pisteitä 3 ja Viiniministeriltä 87 pistettä. Viini oli alkuun hennon savuinen. Maussa oli metsäisyyttä ja yrttisyyttä. Maku oli kohtuullisen pyöreä, mutta jälkimaku ei ollut pitkä. Viini sai mukavan makuparin Camembertistä. Arvioimme sen sopivan myös joulupöytään kinkun ja laatikoiden kaveriksi. Lisäksi viini olisi varmasti omiaan vaalean lihan ja miedon riistan sekä poron seurana.

6. Villa Ponciago Beaujolais-Villages 2012 viini sai raadiltamme 0 pistettä ja Viiniministeri antoi sille 83 pistettä. Viini oli vaatimaton, vaaleanpunainen ja läpinäkyvä. Siinä oli hapokkuutta ja se oli hennon marjainen ja yrttinen. Tuoksu vahvistui kokoajan muistuttamaan entistä enemmän lettuhilloa. Viini olisi ollut ehkä enemmän edukseen, jos se olisi jäähdytetty 15-16 asteiseksi. Tämä viini ja etenkin sen tuoksu herätti paljon keskustelua.



Tasting ohessa maistelimme Etorki lampaanmaitojuustoa, Camemberttiä ja maalaispatee Tante Juliette, jotka kaikki oli hankittu Helsingin Stockmannilta.

Viiniministerin vinkkinä kuulimme Espan Alkon valikoimista löytävän laajan kattauksen tilausvalikoiman viinejä hyllystä.

*Bloggaaja on itse kustantanut tastinginsä*