keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Halloween-juoma lapsille


Halloween-juoma

2 rkl maitoa
3 smarties-makeista

koristeluun

Strösseliä ja kananmunan valkuaista

Kasta lasin reuna kananmunan valkuaiseen ja sen jälkeen strösseliin.
Anna lasin kuivua hetki.
Tiputa lasin pohjalle 3 saman väristä makeista.
Kaada maito päälle.
Sekoita lusikalla.
Nauti!



 Meillä on ollut tapana tehdä Halloweenin innoittamia herkkuja. Miina kysyi tuleeko tänä vuonna paljon eri reseptejä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä on tämän vuoden ainoa ohje. Onneksi blogissa on varastossa aiemmilta vuosilta kattavasti erilaisia reseptejä.

Koko Halloween-hömpötys lähti osaltamme TÄSTÄ kirjoituksesta, jossa on lukuisia helppoja ohjeita, esimerkiksi ne kuuluisat Omar-karkeista tehdyt sormet. Ja joitain vuosia myöhemmin teimme mm. jauhelihasta hiiriä ja muita isommille sopivia hirvityksiä.

Usein Halloweenin ruoat tapaavat olla raskaita tai epäterveellisiä, mutta aina voi tehdä toisin ja kaivertaa vesimelonista Halloween kurpitsan ja laittaa sen suusta valumaan hedelmäsalaattia. Äärimmäisen näyttävää ja vitamiinitkin on kohdillaan.


Kaj on useampana vuonna kaivertanut meille kurpitsan, harmi ettei hän ollut kotona kun otin nämä kuvat. Kaivertamani omena on aika säälittävä verrattuna hänen luomuksiinsa.


Ihanan karmaisevaa Halloweenia näin etukäteen!

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Talvinen marja-aroniahillo

marja-arniahillo jouluinenhillo


Marja-aroniahillo


2 litraa marja-aronian marjoja
1/2 dl vettä
2 tähtianista
2 mm inkivääriä
3 mm Ceylonkanelia
500 g hillosokeria


Laita hillopurkit 100-asteiseen uuniin kuumenemaan ja kannet veteen kiehumaan.
Kuumenna kattilassa marjat, inkivääri, kaneli ja vesi.
Soseuta marjat sauvasekoittimella.
Lisää joukkoon tähtianikset.
Lisää hillosokeria vähitellen, samalla koko ajan sekoittaen.
Kun seos alkaa kiehua, kuori pinnalta vaahto.
Tölkitä hillo kuumiin purkkeihin.

Marja-aroniat mitataan luonnollisesti ilman terttua
Hilloa tuli 12 1/2 dl.

Tätä hilloa testasin banaanilettujen kanssa ja oli kyllä kerrassaan erinomainen yhdistelmä.
Vinkki tähän makumaailmaan tuli hiekkalaatikolla naapurilta :)

Marja-aroniaa kasvaa eripuolilla mm. Helsinkiä (kurkkaa satokartta) ja sen marjoja kannattaa nyt hyödyntää. Suosittelen harkitsemaan tätä marjapensasta myös omalle pihalle, siitä saa paitsi terveellisiä marjoja, niin se on myös hyvin komea syysasussaan.

herkullinen hillo marja-aroniasta

Sain ystävältämme vinkin marja-aronian marjojen syömiseen. Hän kehotti kokeilemaan marjojen syöntiä niin, että tertullinen tai kourallinen marjoja nakataan kerralla suuhun. Näin nautittuna marja on maukkaampi ja makeampi. Suosittelen kokeilemaan!

maanantai 2. lokakuuta 2017

Slow Meets Wild 2016




Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Slow Meets Wild:n kanssa.

Slow Meets Wild 2016 -tapahtuma järjestettiin idyllisessä Fiskarsin kylässä osana Slowfood-tapahtumaa. Ammattilaispäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa ja osallistujajoukko koostui erilaisista ruoka- ja matkailualan ammattilaisista. Saimme kutsun paikalle ystävättäreni, luonto-ja eräoppaan kanssa.

Fiskarsin Slowfood-festivaalit järjestettiin jo seitsemättä kertaa. Nyt samassa yhteydessä järjestetty ammattilaispäivä käsitteli nimensä mukaisesti villi- ja lähiruokaa ja niiden kaupallistamista, alan työllisyyden kasvattamista ja verkostoitumista.


Slow Meets Wild -tapahtuma oli lämminhenkinen ja hyvin organisoitu. Tapahtuma oli äärimmäisen monipuolinen ja siihen osallistuneet ihmiset edustivat laajalti eri ammattiryhmiä ja toimijoita.

Tilaisuudessa oli joukko arvostettuja puhujia Ravintolakoulu Perhosta, ELO-säätiöstä, Helsinki Wild Foodsista ja Ägräs Distillerystä sekä Sami Tallberg ja  Markus Maulavirta.

Kuulimme Eviran ja pk-yritysten vientihankkeesta ja että tuotteistamiselle, viennille ja hyvinvointituotteille on tilausta. Lisäksi keskusteltiin siitä, etteivät poimijat ja ostajat kohtaa toisiaan ja että poimijakoulutus on tällä hetkellä hajallaan. Poimijoiden heikot mahdollisuudet suorittaa tällä hetkellä koulutusta ja se ettei kysyntä ja tarjonta kohtaa ovat varmasti hyvin suurena vaikeutena koko alan kehitykselle.

Esityksissä todettiin toistuvasti miten erilaiset alaan liittyvät koulutukset, verkostoituminen ja yhdessä toimiminen sekä yhteiset pelisäännöt hyödyttäisivät alaa. Fiskarsin Ruukin alue ja sen yrittäjät ovat loistava esimerkki, mitä yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaan. Paikka on tunnettu laadukkaista yrityksistään, joilla on rautainen ammattitaito.

Uudet Suomalaiset villiruokaan liittyvät yritykset, tapahtumassa edustetut Helsinki Wild Foods ja Ägräs Distillery, tähtäävät heti myös ulkomaisille markkinoille ja tämä on hienoa. Metsiemme tuotteet ovat kilpailukykyisiä suuren maailman tuotteiden kanssa. Itseasiassa niillä voi halutessa korvata osan ulkomailta Suomeen tuotetusta ruoasta.


Ravintolakoulu Perhon ja ELO-säätiön villiruokapilottikoulutuksesta oli oma puheenvuoronsa. Koulutus oli laaja ja ruoka-alan ammattilaiset saattoivat suorittaa sen oppisopimuksella. Vanha koulukaverini on suorittanut kyseisen koulutuksen ja kehui sitä. Vaikka hänelle yrttien ja villiyrttien hyödyntäminen oli entuudestaan hyvin tuttua, antoi koulutus niistäkin lisää tietoa. Lisäksi hän koki hyötyneensä paljon sieniin ja riistaan liittyvästä opetuksesta.

Puhuimme ystävättäreni kanssa, että ensi vuonna muun joukon jatkoksi toivoisimme puhujien joukkoon villiyrttien lääkinnälliseen puoleen perehtyneen puhujan. Kahdenkeskisessä keskustelussamme esille nousi nimet Sinikka Piippo, Henriette Kress ja Virpi Raipala-Cormier.  


Villikasveilla on villit ja vahvat vaikutukset ja mielestämme niihin pitäisi olla perehtynyt, ennen kuin villiyrttejä aletaan valmistamaan suuressa määrin ruoaksi. Raaka-aineiden ollessa kuluttajille vieraita ei välttämättä valistuneinkaan allergikko ole tietoinen mille uudelle asialle on allerginen. Esimerkiksi osa pujoallergikoista saa oireita kamomillasta, aivan yleisesti käytössä olevasta yrtistä. Ja sitten on elämänvaiheeseen liittyvät rajoitteet, valeriaanaa eli rohtovirmajuurta ei suositella raskaana oleville. Lisäksi osa ihmisistä hyötyy hyvin paljon kasvin unettavasta vaikutuksesta, jolloin sitä ei ole hyvä nauttia ennen autoilua tiedostamatta riskiä.

Yhdellä luennolla alan arvostettu toimija kertoi oman tapansa käsitellä korvasieniä ja kehui tavan jättävän sieniin enemmän makua kuin tavanomaisen tavan. Maallikon korvaan uusi käsittelytapa kuulosti riskialttiilta. Valitettavasti ihminen ei itse voi pelkkien verikokein saatujen maksa-arvojen ja alkoholinkäyttötottumustensa perusteella tietää maksansa tilaa ja sitä, miten se jaksaa selviytyä ylimääräisistä haasteista. Tämän vuoksi on tärkeää, että ravintoloiden ja kauppojen tarjoama ruoka on turvallisesti käsiteltyä.

Korvasienivinkin jälkeen koimme, että tapahtuma olisi saanut hyvän lisän myös perinteisen lääkätieteen ammattilaisesta. Mielestämme on eri asia mitä yksityiset ihmiset tekevät yksinään, kuin mitä ruoka-alan ammattilaiset tekevät massoille. Villiruoka on konseptina niin hyvä, ettei se kaipaisi yhtään turhaa skandaalia tai tragediaa mainettaan mustaamaan.


Päivä oli pitkä ja hyvin informatiivinen. Ei liene yhtään liioittelua sanoa, että paikalla oli villiruoka-asioiden kärkijoukko. Tapahtuman äärimmäisen asiantuntevia vieraita olisi voinut hyödyntää vielä vahvemmin esimerkiksi työpajatoiminnassa. Näin olisi saatu yhteisellä aivomyrskyllä varmasti luotua uusia upeita innovaatioita ja toimintaideoita.

Jo tässä muodossaan tapahtuma antoi paljon tietoa ja uskon monen tapahtumaan osallistuneen saaneen uusia kontakteja ja vahvistaneen vanhoja. Henkilökohtaisesti uskon tämänkaltaisten tapahtumien tekevän hyvää koko alalle ja vauhdittavan sen kehitystä.


Slow food festivaali on tällä viikolla Fiskarssissa 7.-8.10. Villiruokatapahtuma aiotaan järjestää tulevaisuudessa uudestaan, ilmeisesti taas Slow food festivaalin kanssa samaan aikaan.

Vuoden 2016 tapahtuman kuvia voi etsiä eri some-kanavista hastageilla #slowmeetswild #villiruokapäivä

torstai 24. elokuuta 2017

Apinaeväs, riisihiutaleista, mustikasta ja kardemummasta

gluteeniton apinaeväs

Riisi-mustikka apinaneväät


2 dl riisihiutaleita
2 banaania
2 rkl öljyä
1/2 dl mustikkaa
ripaus kardemummaa

Sekoita kaikki aineet keskenään sauvasekottimella.
Mikäli apinaeväs tulee vanhemmalle lapsella tai aikuiselle, voi sekoittamisen hoitaa lusikalla.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperin päälle.
Anna leivosten turvota 10 minuuttia.
Paista apinaeväitä 15 minuuttia 175 asteessa.
Apinaevään on tarkoitus jäädä sisältä nihkeäksi.

Apinaeväs raakana

Jos teet tämän ohjeen kolminkertaisena, saat 2 pellillistä herkkuja.
Pakasta ylimääräiset apinaeväät.

perjantai 18. elokuuta 2017

Apinaeväs, mustaherukka-banaani


Sormiruokaileva vauva

Apinaeväs on puurohiutaleista ja hedelmistä tehty välipalapatukka sormiruokaileville vauvoille. Sokerittomana ja suolattomana se soveltuu hyvin pienten ruokavalioon. Maukkautensa puolesta se sopii koko perheen terveelliseksi herkuksi.

Apinaeväästä on useita eri variaatioita ja meidän ensimmäinen kokeilumme sisälsi mustaherukoista omalta pihalta. Vahvasti mustaherukalta maistuva eväs oli pienokaisen mieleen.

Meillä syödään osittain gluteenitonta ruokaa, joten tämä apinaeväs on valmistettu gluteenittomista kaurahiutaleista. Näin koko perhe voi nauttia tästä eväästä yhdessä. Gluteenittomien kaurahiutaleiden sijaan voi luonnollisesti käyttää tavallisia kaurahiutaleita.


Gluteeniton apinaeväs


2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
2 rkl auringonkukkaöljyä
1 1/2 banaania
1 dl mustaherukoita

Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Sekoita kaurahiutaleet ja öljy keskenään.
Lisää joukkoon banaani ja herukat.
Sekoita sauvasekoittimella.
Anna taikinan turvota hetki.
Muotoile taikinasta pötköjä leivinpaperin päälle.
Paista apinaeväät uunissa 175 asteessa n. 15- 20 minuuttia.
Apinaeväiden kuuluu jäädä sisältä nihkeiksi.


gluteeniton apinaeväs

Ohjeen mukaisesta määrästä tulee vajaa pellillinen apinaeväitä, joten on järkevää tehdä puolitoista kertainen annos tai lisäksi yksinkertainen annos muulla tavoin maustettuja apinaeväitä, jottei uuni olisi vajaakäytöllä.

Pakasta ylimääräiset apinaeväät, näin sinulla on vauvalle välipala valmiina pakkasessa.

sormiruokailu vauvanruoka



maanantai 14. elokuuta 2017

Gluteenittomat suklaiset mokkapalat

Mokkapalat


3 munaa
2 1/2 dl sokeria
4 dl tattarijauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
80 g (3 riviä) tummaa suklaata karkeana rouheena
2 tl leivinjauhetta
vaniljajauhetta tai vaniljasokeria
1 dl kylmää vahvaa kahvia
1 1/2 dl öljyä

voita voiteluun

kuorrutus

6 dl tomusokeria
3 rkl kaakaojauhetta
1 dl kuumaa vahvaa kahvia
1/2 dl voisulaa

nomparelleja/koristeita koristeluun



Kuumenna uuni 200 asteeseen.
Voitele leivinpaperi voilla.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
Leikkaa suklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi.
Sekoita kuiva-aineet, mukaan lukien suklaa, keskenään.
Lisää kuivat aineet, kahvi ja öljy vuorotellen ja samalla sekoittaen muna-sokerivaahdon kanssa.
Kaada taikina tasaisesti uunipellille, jonka päällä on voideltu leivinpaperi.
Paista 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Sekoita kuorrutuksen ainekset, kuorrutus levitetään lämpimälle paistokselle.
Kuorrutteen tulee olla sopivan paksua, ei aivan juoksevaa.

Levitä kuorrute lämpimälle mokkapalapohjalle.
Koristele pinta nomparelleilla.
Anna mokkapalojen jäähtyä ennen leikkaamista.

Nämä mokkapalat olivat todella mokkaiset ja suklaiset. Mikäli kaipaat täyteläisempää makua, niin korvaa puolet taikinaan tulevasta kahvista maidolla tai kermalla.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Aprikoosihillo

aprikoosit

Aprikoosihillo

n. 4 dl hilloa

450 g kuorittuja ja kivettömiä aprikooseja (n 700 g kokonaisia)
160 g sokeria
1-2 rkl sitruunamehua

Laita ruokalusikoita pakastimeen. Tarvitset niitä myöhemmin hillon rakenteen tutkimiseen.

Kuori aprikoosit.
Halkaise ja poista niistä kivet.
Leikkaa aprikoosin puolikkaat 4 osaan.

Laita hillopurkit uuniin kuumenemaan ja kannet veteen kiehumaan.
Laita aprikoosit suureen kattilaan.
Kaada aprikoosien päälle sokeri ja 1 ruokalusikallinen sitruunan mehua.
Sekoita aineksia, niin että sokeri kostuu kokonaan.
Laita levy päälle ja ala keittämään hilloa.
Hillo saa kiehua miedolla lämmöllä, sekoita hilloa kuitenkin välillä, se ei saa palaa pohjaan.
Hillo alkaa vaahdota n 15 minuutin kuluttua.
Anna hillon kiehua edelleen.
Kuori vaahto hillon pinnalta reikäkauhalla tai tavallisella lusikalla.
Jatka hillon keittämistä.

Maista hilloa. Mikäli hillo on liian makeaa lisää sitruunamehua siihen.

Jatka hillon keittämistä miedolla lämmöllä, kunnes hillo on paksuuntunut.

Tipauta hilloa pakastimesta otettuun lusikkaan.
Mikäli hillo on jämäkkää, niin purkita se. Jos hillo on vielä liian löysää, jatka keittämistä.

Kaada hillo kuumiin purkkeihin heti.
Siisti purkin suuaukko hillosta.
Sulje kannet heti.
Säilytä hillopurkkeja kylmässä.



Kuorin aprikoosit, koska tein hillon lapsille ja halusin vähentää torjunta-ainejäämien määrää. Aprikooseja ei ole pakko kuoria.

Aprikoosien kuorintaan voi käyttää kuorimaveistä, joka puree hyvin koviin aprikooseihin. Kypsät ja mehukkaat aprikoosit saa kuorittua terävän veitsen avulla.

Aprikoosit sisältävät pektiiniä, jonka toimintaa sokeri ja sitruunamehu tehostavat niin, että aprikooseista voi keittää hilloa ilman hillosokeria.

hillolusikka

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Feta-pinaattipaistos

fetaa grilliruoan kanssa

Juhannuksen herkkupöydän ensimmäisenä tyhjentynyt astia sisälsi tätä paistosta. Porukan ainoa kasvissyöjä oli viimeinen, joka kerkesi kulholle ja sai kaavittua vain lusikallisen astian reunoilta. Vinkkinä, älä anna muiden ottaa ensimmäisinä, vaan pidä puolesi.

Tämä kahden raaka-aineen paistos on äärimmäisen herkullinen, kunhan huolehdit laadukkaista raaka-aineista.

Tarjoa tämä paistos grilliruoan, patongin, pastan tai oikeastaan aikalailla minkä vain kanssa ja aina on hyvää.

Feta-pinaattipaistos


200 g fetaa
150 g tuoretta pinaattia

Huuhdo pinaatit ja revi niitä pienemmäksi.
Laita kuutioitu feta paistinpannulle.
Lisää joukkoon pinaatti.
Kuumenna pannua samalla sekoittaen, kunnes feta on pehmennyt.
Tarjoa lämpimänä.

pinaattipaistos valmiina

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Lämmin kasvissalaatti

kasvissalaatti fetalla

Lämmin kasvissalaatti

2-4 henkeä

300 g kukkakaali
kesäkurpitsa
3 paprikaa

salaattia
fetaa


Kasvisten marinadi:
öljyä
1/2 sitruunan mehu
mustapippuria
1/2 tl hunajaa


Kuumenna uuni 250 asteeseen.
Huuhdo kasvikset.
Leikkaa kasvikset vähän tulitikkulaatikkoa pienemmiksi lohkoiksi.
Paahda kasviksia uunissa grillivastuksen alla n. 15 minuuttia.

Valmista marinadikastike sekoittamalle keskenään öljy, sitruunamehu, mustapippuri ja hunaja.
Mikäli hunaja on kovaa, saat sen juoksevaksi esimerkiksi vesihauteessa lämmittämällä.

Nosta kasvikset uunista.
Valele kasvikset lämpimänä kastikkeella.

Anna kasvisten jäähtyä hetki ja sekoita salaatinlehdistä ja fetasta salaatti.
Kaada haaleat kasvikset salaatin päälle ja nauti.


kasvikset menossa uuniin

Tästä värikkäästä salaatista syö joko neljä alkupalana tai kaksi nälkäänsä. Paahtaminen korostaa kivasti kasvisten makua ja tekee paprikoista makeita. Tarkoituksena on paahtaa kasviksista vain hivenen pehmeitä eli ne saavat pysyä napakoina.

kasvikset paahdettuina

Mikäli salaatti ei maita, on tämä kasvispaistos mainio lisuke esimerkiksi grilliruokien kaveriksi.


värikkäät uunikasvikset

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Kakola

Kakolan kakku 
Visit Turku kutsui minut viime kesänä tutustumaan Kakolanmäen elämään. Kakolassa toimi Suomen yksi tunnetuimmista vankiloista. Nykyisin siellä toimii kahvila ja ravintola ja vanhasta vankilasta remontoidaan asuntoja.

Luulin, että viime kesä oli viimeinen mahdollisuus tutustua tähän huikean historian omaavaan linnaan, mutta olin väärässä. Vielä on aikaa varata paikka opastetuille kierroksille ja uppoutua historiaan, josta ei usein puhuta.
Postauksen julkaisu jäi viime kesältä ja olin siitä hyvin pahoillani. Ilahduin siis suunnattomasti, kun minulle selvisi Kakolan kierrosten jatkuvan tänäkin kesänä. Nyt pääsette kurkistamaan Kakolanmäen elämään ja muurien toiselle puolelle tämän kirjoituksen myötä.
Kakola leipä

Kakolan kakko

Kakkolan kakko-leipä on huikean kaunis, sen pintaan on viilletty kalterit ja sisus muodostuu vaaleasta ja tummasta taikinasta. Vehnä- ja ohrajauhot antavat leivälle sen täyteläisen maun. Kakolan kakon pussi on yksinkertainen, pelkistetty. Pussiin on nidottu kiinni kopio vanhasta rangaistusmääräyksestä. Tämä on ehkä tyylikkäin matkamuisto, jonka olen ikinä nähnyt. Kakolan kakkoa saa ostaa vankilanjohtajan pihassa olevasta Cafe Kakolasta. 
kakolan kakko

Cafe Kakola

Cafe Kakola on kaunis pikku kahvila. Kahvilassa on muutama pöytä sisällä ja laaja piha jossa on mahdollista nauttia kahvilan antimista. Sen ilmapiiri on harmoninen ja seesteinen. Sama ilmapiiri ei jatku pihan toiselle puolelle, jossa on esillä Kakolan historiaa kuvin ja esinein. Siellä vankilan todellisuus iskee silmille voimalla.

Kakolanmäen museo

Kauniista kahvisalongista on muutama askel pihan poikki vanhassa hevostallissa sijaitsevaan museoon. Muutama askel ja miljöö on aivan erilainen, aivan eri maailma. Museo on pieni, mutta siellä on runsaasti valokuvia ja esineitä vankilan historian ajalta.

Kakolan vankila

Ja sitten se itse vankila, se on kokemisen arvoinen, kun sen saa kokea turvallisen kierroksen mukana. Kierroksella kerrotut asiat tekevät selväksi, ettei tätä olisi halunnut kokea istumalla täällä kakkunsa.

Vierailutila
Vanhat sellit ovat täynnä seinäkirjoituksia, joissa viisaudet ja omatekoiset kalenterit värittävät seinää yhdessä piirrustusten kanssa.
Tyhjyyttään kumisevat selliosastot näyttävät valoisilta ja avarilta, toista oli silloin kun vankila oli käytössä. Kakola on ollut historiansa aikana yleensä äärimmäisen täynnä. Selleihin on tungettu enemmän väkeä, kuin mitä niihin tuntuu edes näin tyhjinä mahtuvan. Oppaan mukaan tuoksu selleissä oli miehisen tainnuttava, etenkin kuin entisaikaan niissä myös poltettiin tupakkaa.

Näin vuoden kuluttua olen saanut vierailuun ja sen herättämiin tunteisiin etäisyyttä. Vierailu nimittäin herätti pitkään mitä moninaisempia tunteita. Olin vaikuttunut ja onnellinen, että pääsin näkemään muurien sisälle. Toisaalta noiden muurien sisälle on ollut lukittuna valtaisa määrä tuskaa, epätoivoa ja surua ja nyt siellä käyskennellään kepeästi kiertomatkalla. Ja kierroksen jälkeen nautitaan pala kakkua, joka on makeampi kuin se kakku, jota tuolla tavattiin istua.

Käykää tutustumassa paikkaan itse. Kakolan muuttuessa katoaa iäksi pala alamaailman historiaa, nyt on viimeiset hetket tutustua siihen oikeassa ympäristössä.

Kakolan kierrosten hinnat ja aikataulut kesän 2017 osalta löytyvät täältä ja perhekierrokset täältä.
Kakolan historia löytyy täältä.
Kakolanmäen museo
Kakolan ruusu ravintola

Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Visit Turun kanssa.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Tealicious Tearoom Durham


Pohjois-Englannissa matkustaessa Durham on ihan must-nähtävyys. Sympaattinen vanha yliopistokaupunki on kooltaan pieni, mutta täynnä historiaa.

Durhamin yliopistolla on paljon yhtäläisyyksiä Oxfordin ja Cambridgen kanssa. Myös Durham on jaettu collegeihin, yliopiston sisäisiin pienempiin yhteisöihin, joissa opiskelijat asuvat ja pääsääntöisesti opiskelevat, syövät ja sosialisoivat. Myös monet opiskelijaperinteet yhdistävät vain näitä kolmea vanhaa yliopistoa. Durham keikkuu myös ranking-listoilla yleensä Oxbridgen perässä, ja kaupungissa tehdäänkin paljon merkittävää tutkimusta. 


Käveltyämme ympäri pientä kaupunkia, teki mieli istua alas, ja valitsimme lähimmän TripAdvisorissa hyvin pärjänneen teehuoneen. Suloisesti sisustettu Tealicious Tearoom tarjosi juuri sitä mitä kaipasimme: suussasulavia paikan päällä tehtyjä kakkuja, hyvää kahvia suomalaiselle ja oikein keitettyä teetä englantilaiselle. 


Ruokalistan selkäpuolella oli teehuoneen taustatarina. Nykyinen omistaja oli 40-vuotissyntymäpäivänään kuusi vuotta sitten päättänyt, että vuosikausia kestänyt missio löytää hyvää teetä kahviloista sai riittää. Niin Tealicious Tearoom sai alkunsa, ja ainakin seuralaiseni kehui sekä paikan teetä että erittäin runsasta valikoimaa.

88 Elvet Bridge, Durham city


torstai 25. toukokuuta 2017

Colman's Fish & Chips


Kävin aikaisemmin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Newcastlessa, Pohjois-Englannissa, ja onnekseni mukana oli paikallinen opas, joka osasi neuvoa "koko maan parhaaseen" fish and chips -paikkaan. Kyseessä on kuuluisa Colman's Fish & Chips, joka koostuu vanhasta perinteisestä take away -pikaruokalasta sekä uudesta kalaravintolasta. Me otimme annoksemme mukaan ja istuimme syömään läheiseen puistoon.


Melkein neljä vuotta Britanniassa asuneena olen maistanut kalaa ja ranskalaisia kerran jos toisenkin. Colmanin versio oli kuitenkin maineensa veroinen: ruokaa oli valtavasti ja maistui herkulliselta. Usein leivitetyssä kalassa on liikaa ja liian vanhaa öljyä, mikä maistuu inhottavasti läpi, mutta Colmanin kala maistui ihan oikealta, herkullisen murealta kalalta rasvan sijaan. Ranskalaiset olivat sopivasti rapeita päältä ja pehmeitä sisältä, ja ne kävivät täydellisesti itsetehdyn tartarkastikkeen kanssa. 


Colman's sijaitsee myös upealla paikalla metron viimeisellä pysäkillä. Alueella on paljon hotelleja, ravintoloita ja baareja, ja voinkin kuvitella, että kesäisin tämä paikka on täynnä turisteja nauttimassa merisäästä. Sieltä pääsee metrolipulla myös lautalla lahden toiselle puolelle, missä on toisen metroradan pää. Me teimme niin, että menimme Newcastlen keskustasta metrolla Colman'sille, sieltä lautalla lahden yli auringonlaskua ihaillen, kävelimme rannalla ja hyppäsimme takaisin metroon, joka vei takaisin keskustaan. Reissussa meni puolet päivästä, mutta paremmalla säällä voisin viettää enemmänkin aikaa rantoja tutkien!


176-186 Ocean Rd
South Shields, Tyne & Wear
NE33 2JQ, UK