perjantai 28. huhtikuuta 2017

Banaaniletut


Banaanilettu

Banaaniletut

2 kananmunaa
1 banaani

mausteet
kaneli
inkivääri
vanilja

tarjoiluun
marjoja

voita paistamiseen

Riko kananmunien rakenne.
Muussaa banaani esimerkiksi haarukalla.
Tai voit laittaa kananmunat ja banaanin astiaan ja sekoittaa ne sauvasekoittimella.
Lisää joukkoon mausteita, jos käytät niitä.

Kuumenna lettupannu ja laita siihen voita.
Kaada taikina pannuun.
Paista letut kypsiksi.
Tarjoa letut marjojen kanssa.

Tällä hetkellä rakastan mustaherukoita banaanilettujen kanssa ja söin pakastimemme niistä tyhjiksi.

Banaanilettu

Odotusaikana minulla ei taaskaan ollut pahoinvointia, mutta taaskaan ruoka ei uponnut. Olisin mielelläni elänyt tuoreilla marjoilla ja talvella sitrushedelmillä. Onneksi oli banaaniletut, niihin en kyllästynyt ja niiden syömistä jatkan edelleen. Turha kai sanoa muun perheen kyllästyneen niihin aikaa sitten.

Banaaniletut ovat hankalia paistaa ja kääntää. Tyttäreni ja mieheni ovat siinä mestareita ja ovat paistaneet minulle niitä säännöllisesti pian vuoden ajan. Olen edelleen joka kerta yhtä vilpittömän onnellinen ja otettu saadessani eteeni lautasellisen lättyjä ja edelleen kykenen yksin syömään niitä enemmän kuin nuo kaksi yhteensä.

Koetin aiemmin kehitellä manteliletuista näille kilpailijan, mutta ei, banaanilettuja sen olla pitää ;)

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Parsaviikot


Parsaviikot ovat taas täällä!

Viime vuonna pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Kappelin parsaviikkoihin ja ihastuin silloin niihin ikihyviksi. Tänä vuonna olin onnellinen saadessani taas kutsun maistelemaan parsoja. Keväiseen Suomen lomaan tuntuu tämän kerran jälkeen kuuluvan olennaisena osana ihana parsa-ateria.


150 vuotias Kappeli oli upea ja ruoka erinomaista. Valittavana on esimerkiksi samppanjalla maustettua kuohkeaa parsakeittoa tai pähkinävoissa paistettuja rapuvartaita kera parsarisoton.


Kappelissa on tänä juhlavuoden kunniaksi teetetyt lautaset vanhan perinteisen mallin mukaan. 
Näiltä syödessä voi oikeasti aistia paikan historian. Tämän kaltaisilta lautasilta on näiden seinien sisällä nauttinut ateriansa moni kuuluisa taiteilija, kirjailija ja runoilija.
1800-luvun lopussa taiteilijat maalasivat Kappelin seinille niitä edelleen koristavia teoksia.



Tänä vuonna parsaviikoilla 12.4.-31.5. on mukana ennätysmäärä S-ryhmän ravintoloita: Casa Largo, BBQ House, Kappeli, Kaarna, Virgin Oil Co., Belge, Bravuria, Italo, Raffaello, La Famiglia -ravintolat, Jyvänen Myllypuro, Jyvänen Martinlaakso, Olohuone Korso, Kivitorppa, Chico`s -ravintolat, Spaghetteria Jumbo ja Kaari.


tiistai 18. huhtikuuta 2017

Perunaräiskäleet


Perunalettu


Perunaräiskäleet

500 g perunaa
1 kananmuna
1 dl maitoa
1 rkl jauhoja
1 tl suolaa

Paistamiseen voita
Tarjoiluun puolukkasurvosta

Räiskäletaikina
Kuori ja raasta perunat.
Tee taikina sekoittamalla kananmuna, jauho, maito ja suola keskenään.
Lisää taikina perunaraasteen joukkoon sekoittaen.
Paista perunaräiskäleet kuumalla pannulla voissa.
Nauti räiskäleet puolukkahillon kanssa.

Perunaräiskäleet sopivat hyvin ruoan perunalisäkkeeksi. Tästä annoksesta syö kaksi  nälkäistä tai neljä pieniruokaista. Teimme räiskäleet gluteenittomalla jauholla.

Perunalettu

Tavatessamme mieheni kanssa ensimmäistä kertaa hän paistoi minulle muurinpohjalettuja. Rakastuin täysin, sekä häneen että hänen tekemiinsä lättyihin. Edelleen hän paistaa loistavia lettuja ja edelleen katson häneen rakastuneena lettukasan ylitse. Blogiin on tulossa muutama lettuohje, kaikki hänen paistamiaan, hän kun on meistä selvästi parempi tässä hommassa.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Gluteeniton täytekakku


Gluteeniton täytekakku

4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja
1 1/2 dl maissijauhoja
1 tl leivinjauhetta

(vaniljasokeria, sitruunamehua, kaakaota)

Kakun täytteeksi

mansikoita
banaania
ananasta
persikoita

Kakun päälle

Kermavaahtoa
makeisia
strösseliä

Valmista gluteeniton kakkupohja.
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.
Lisää jauho-leivinjauheseos varovasti siivilän läpi muna-sokerivaahtoon.
Halutessasi voit maustaa kakkupohjan vaniljasokerilla, sitruunamehulla tai kaakaojauheella.
Kaada taikina pellillä olevan leivinpaperin päälle.
Levitä taikina tasaiseksi.
Paista kakkupohjaa uunissa 5-7 minuuttia.
Kumoa valmis kakkupohja toiselle leivinpaperille varovasti.
Poista uunissa ollut leivinpaperi kun kakkupohja on vielä lämmin.
Anna kakkupohjan jäähtyä.

Viipaloi kakun täytteet.
Leikkaa kakkupohja 3 yhtä suureen osaan.
Kostuta kakkupohja ananas- tai mansikkamehulla.
Täytä ja kokoa kakku.
Anna kakun tekeytyä jääkaapissa puolesta tunnista muutamaan tuntiin.

Vatkaa kermavaahto.
Voit maustaa kermavaahdon halutessasi vaniljasokerilla.
Levitä kermavaahto kakun päälle.
Koristele kakku.

Nauti.



Me aikuiset olemme tapojen orjia ja teemme asiat usein kuten luulemme niiden kuuluvan tehdä. Meillä kylässä olleet lapset olivat meitä viisaampia ja ottivat ilon irti kakun koristamisesta. Koristeeksi tulevat makeiset kuului heittää kakun päälle mitä erikoisimmin kiertein. Kakusta ei tullut perinteisen söpöä, mutta koristelijoilla oli tavattoman hauskaa :)

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Taranto, Italia


On olemassa vanhoja kaupunkeja, joiden kaduilla voi kuvitella törmäävänsä niin lohikäärmeisiin kuin salamurhaajiinkin. On kaupunkeja, jotka on jätetty oman onnensa nojaan rapistumaan pikku hiljaa olemattomiin. Ja niissä kaupungeissa on lumovoimaa.


Taranto sijaitsee Etelä-Italian Apuliassa Tarantonlahdella, Joonianmerellä. Taranton vanha kaupunki,  Città Vecchia, hurmasi minut täysin. Tämä kaupunki oli kaikista pääsiäiskohteistamme itselleni merkityksellisin.


Taranto oli kaksijakoinen, oli vanhan kaupungin ahdas rappioromantiikka ja uuden kaupungin siisteys ja väljyys. Vanha kaupunki oli hyvin rauhoittunut kaupallisuudelta; siellä oli vain muutama ravintola, toreja ja pieniä puoteja. Uudella puolella oli sitten kaikki, mitä kaupungilta voi vain toivoa, jopa gluteenittomia leivonnaisia myyvä leipomo, mikä oli oikea erikoisuus muuten vehnäjauhoisessa Italiassa.


Yövyimme uudella puolella Portobello B&B:ssä. Sijainti oli tarkoituksella keskeinen; huoneiden varaaja oli selvittänyt, että pääsiäiskulkue kulkisi hotellimme ikkunoiden ali ja näin meillä olisi esteetön näkyvyys siihen. Emme tosin arvanneet kulkueen saavuttavan majapaikkaamme vasta puolen yön jälkeen.


Majapaikkamme oli vanhassa kerrostalossa, jonka ala-aula oli Tarantolle ilmeisesti typilliseen tapaan valtaisa. Pieni hotelli käsitti kolme huonetta, keittiön, kolme wc:tä suihkuineen ja värikkääseen huoneeseen kuuluvan ranskalaisen parvekkeen ja ikkunan. Muihin huoneisiin ei kuulunut ikkunaa.


Seitemänkymmentäluvulta sisustuksensa ammentaneen huoneen tapetti oli ensinäkemältä suut auki loksauttava. Vuoteet olivat ihan mukavat ja huoneen hintaan kuuluvan aamiaisen sai nauttia läheisessä kahvilassa. Etelä-eurooppalaiseen tapaan aamiainen käsitti kahvin ja leivoksen.


Sijainnin lisäksi majapaikkamme ehdottomiin plussiin kuului mahdollisuus käyttää parkkihallia. Taranton keskustassa ei juuri ole parkkipaikkoja ja siksi tämä oli meille hyvin tärkeä seikka hotellia varatessa. Ylläolevassa kuvassa näkyy kapea ja mutkainen ramppi, jota pitkin halliin ajettiin. Hallin työntekijät kieputtelivat sinne pysäköityjä autoja hallissa ja se oli täyteen tupattu.




Ennen pitkän perjantain illan suurta pääsiäiskulkuetta, vanhassa kaupungissa liikkui pienempiä porukoita valkoisiin kaapuihin pukeutuneita hahmoja. Näihin kulkueisiin kuka tahansa pääsi osallistumaan, ja moni kantoi valuvia valkoisia kynttilöitä ja lauloi mukana.










Vico Ospizio 3, Ciita Vecchia, 74


oli pieni ravintola Taranton vanhalla puolella. Nautimme siellä aikaisen, mereneläviä sisältäneen, Pääsiäisaterian. Olimme ravintolan ainoat asiakkaat, ilmeisestikään tapoihin ei kuulu syödä ajoissa.








Illan hämärtyessä siirryimme Taranton uudelle puolelle seuraamaan sinne asti kerinnyttä kulkuetta.


Ensivaikutelma perinteisestä pääsiäiskulkueesta oli erittäin vaikuttava, sillä siinä oli mukana suuri joukko valkoisiin pukeutuneita ihmisiä, jotka kulkivat maaliskuisen kylmillä katukivillä paljain jaloin kantaen painavia patsaita.  Kulkueen seassa oli myös pieniä orkestereita, jotka tahdittivat hidasta kulkua. Vauhti tosiaan oli hyvin hidas, minkä takia kulkueen seuraaminen paikallaan seisten olisi nopeasti käynyt tylsäksi. Niinpä kävelimme pitkin pääkatua katsellen kulkueen eri kohtia, ja haimme paikallisten kanssa halpaa pikaruokapitsaa paikalliselta versiolta nakkikioskista.


Perinteisesti varakkaat paikalliset miehet ovat voineet ostaa paikan kulkueessa lahjoittamalla tietyn summan määrättyyn hyväntekeväisyyskohteeseen. Jotta kukaan ei käyttäisi tätä perinnettä pönkittämään omaa egoaan ja itsekkäästi parantamaan omaa mainettaan, tulee kulkijoiden pukeutua peittäviin kaapuihin, jotta heitä ei tunnistettaisi.




Yllä näkyy miten hyvin näimme pääsiäiskulkueen hotellihuoneemme ranskalaiselta parvekkeelta. Tässä vaiheessa kulkue oli ollut liikkeellä jo monta tuntia, ja olimme nähneet sen matkaa aikaisemmin uuden kaupungin läpi kulkevalla pääkadulla.


Seuraavana aamuna lähdimme tutkimusmatkalle takaisin vanhaan kaupunkiin. Löysimme ihastuttavan torin, jonka merenelävät olivat taatusti tuoreita.



Tori oli sympaattisen pieni ja siellä tuntui Pääsiäisenä olevan vain paikallisia ostoksilla.



Koska olimme samana päivänä jatkamassa matkaamme eteenpäin päädyimme ostamaan vain rasiallisen hulppean kokoisia mansikoita.





Taranton kapeat kujat olivat kirjaimellisesti kapeita. Kapeimmilla kujilla ei ollut tilaa väistää vastaantulijaa.



Siirtymä vanhasta kaupungista uudelle puolelle oli aina repivä, tunnelmallinen rappio vaihtui puunatumpaan kuosiin.



Pasticceria La Dolciaria oli pieni leipomo, jolla oli hämmentävän laaja gluteenittomien leivosten valikoima. Leivokset olivat taivaallisen makuisia ja maksoivat naurettavan vähän.

Gluteenittomat leivokset
Suuremmassa leipomossa ei ollut gluteenittomia tuotteita saatavilla, mutta sen sijaan sieltä olisi saanut toinen toistaan komeampia Pääsiäisleivoksia.






Taranto vei sydämeni. Voin kuvitella itseni sen vanhaan kaupunkiin hakemaan inspiraatiota tai vain irtiottoa arjesta. Haluan palata sinne ennen kuin vanha kaupunki muuttuu, joko rapistuu entisestään ja joutuu puretuksi tai kunnostetaan niin, että tämä murheellinen rappio katoaa näkyvistä.


Viime vuoden matkan muut kirjoitukset löytyvät myös blogista:




SaveSave