torstai 23. marraskuuta 2017

Apinaeväs, perusohje




Apinaeväs

n. 13 kpl

2 dl kaurahiutaleita
2 banaania
2 rkl öljyä
(1 rkl marjajauhetta)

Sekoita kaikki aineet keskenään sauvasekottimella.
Mikäli apinaeväs tulee vanhemmalle lapsella tai aikuiselle, voi sekoittamisen hoitaa lusikalla.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperin päälle.
Anna leivosten turvota 10 minuuttia.
Paista apinaeväitä 15 minuuttia 175 asteessa.
Apinaevään on tarkoitus jäädä sisältä nihkeäksi.


Jos teet tämän ohjeen kolminkertaisena, saat 2 pellillistä herkkuja.
Pakasta ylimääräiset apinaeväät.
Käytimme näihin apinaeväisiin gluteenittomia kaurahiutaleita. Hiutaleina voi käyttää kaikkia puurohiutaleita.


Meillä vauva sormiruokailee. Sormiruokailu on harhaan johtava käännös englanninkielisestä termistä baby-led weaning. Oikeampi käännös kertoisi kyseessä olevan vauvan tahtisen ruokailun, jota voi toteuttaa (vauvan taitojen salliessa) myös aterimilla.

Tarkoituksena on tarjota vauvalle monipuolisesti ruokaa ja vauva itse päättää mitä ja miten paljon hän syö. Meillä ruoka tarjoillaan vähän kerrallaan, sillä liian suuri määrä ruokaa tarjolla on hämmentävää ja silloin pienen huomio tahtoo mennä muuhun kuin nälän tyydyttämiseen.

Meillä vauvalla oli kaikki valmiudet sormiruokailuun, kun täysimetys 6 kuukauden iässä päättyi. Hän osasi istua tuetta, hallitsi pään liikkeitä ja sai poimittua ruoan itse lautaselta suuhunsa. Lisäksi olimme tutustuneet ensiapuohjeisiin, siltä varalta, että hän saisi ruoan väärään kurkkuun.

Apinaeväät eivät olleet ihan ensimmäisiä ruokia, joita kokeilimme. Mutta koska vauva alkoi syödä kiinteää ruokaa vasta myöhäisellä iällä ja hän ei oireillut ruoasta, saatoimme lisätä todella vauhdilla eri ruoka-aineita ja ruokia hänen ruokavalioonsa.

Aiemmat ohjeet löytyvät näiden linkkien takaa:

perjantai 17. marraskuuta 2017

Uunibroileria juurespedillä


Uunibroileri juurespedillä


3 broileria (n. 1,3 kg)

erilaisia juureksia muutama kilo:
porkkanaa
palsternakkaa
perunaa
lanttua
naurista
mukulaselleriä
sipulia
valkosipulia


Nosta broilerit huoneenlämpöön 30 minuuttia ennen uuniin laittoa.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Kuori ja pilko juurekset ja sipulit.
Laita juurekset ja sipulit uunivuokaan.
Nosta broilerit niiden päälle.
Paista ruokaa uunissa vähintään 1 1/2 tuntia.
Sekoita juureksia puolessa välissä paistamista, niin ettei niiden pinta muutu rapeaksi.
Ota uuni pois päältä, voit jättää ruoan hetkeksi jälkilämpöön muhimaan.

Nosta ruoka uunista.
Tarkasta broilerien kypsyys.
Nosta broilerit juuresten päältä.
Muussaa juurekset uunivuoassa perunanuijalla karkeaksi muussiksi.
Vaihtoehtoisesti muussa ne toisessa astiassa, mutta muista ottaa vuoasta mukaan lihoista valunut liemi.
Perkaa broilerit eli irrota niistä luut.

Voit keitellä luita ja pippureita pienessä määrässä vettä. Näin saat hyvää lientä muussiin tai keitonpohjaksi.

Säästä valtaosa lihasta viikon muihin ruokiin, esimerkiksi salaatteihin jne.

Kuvassa oleva vuoka on 40 x 32 cm ja 6,5 cm korkea.

Jos kokataan, niin kokataan sitten kunnolla. Uunibroileri vie oman aikansa kypsyä, joten miksei valmistaa useampaa samalla kertaa? Tähän vuokaan saa menemään hurjan määrän juureksia, joiden kuorimiseen ja kypsymiseen menee oma aikansa. Kun tekee isomman satsin kerralla ja pakastaa loput, ei ruokaa tarvitse olla tekemässä joka välissä.

Tähän ruokaan saa upotettua hyvin jääkaapista kaikki juurekset. Kun ruokaan laittaa monipuolisesti erilaisia juureksia, ei ruoka välttämättä kaipaa muita mausteita vaan on juuresten ansiosta maukas.

Mikäli uunibroileri on suolaton, soveltuu tämä ruoka vauvallekin. Rintafileestä tai muusta pehmeälihaisesta kohdasta leikataan vauvalle esimerkiksi saksilla poikkisyin pienen pieniä paloja. Huomoithan vauvankohdalla voimassa olevat suositukset.


Jos sinulla on vastaava vuoka, suosittelen kurkkaamaan Villen ohjeen suklaakakulle, hyvä vuoka ansaitsee tulla käytetyksi monessa eri tarkoituksessa :)

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Pidennetty viikonloppu Oxfordissa

Missä yöpyä, syödä ja käydä Oxfordissa, näihin kaikkiin kysymyksiin löytyy vastauksia tästä pitkästä  postauksesta.


Oxfordissa sijaitsee englanninkielisen maailman vanhin yliopisto. Kaupunki on vanha ja sen arkkitehtuuri on monipuolista ja kaunista. Paikka on tunnin junamatkan päässä Lontoosta (puolentoista tunnin bussimatkan päässä Heathrowlta) ja siellä pääsee nauttimaan paitsi upeasta miljööstä, myös herkullisesta ruoasta.

Lomailimme marraskuun alussa Oxfordissa. Vietimme kaupungissa kolme yötä ja neljä päivää. Marraskuun alun sää oli huikean hyvä, lämpöä oli 11 astetta ja ainoastaan yhtenä yönä satoi. Tänä vuonna Suomen kesä taisi olla kurjempi ;)


Oxford on hitusen Lontoota edullisempi paikka, mutta se ei tee siitä halpaa lomakohdetta. Turisteja on paljon, samoin kodittomia. Kaupungin asukkaista neljännes on opiskelijoita eli väestö on nuorta ja se näkyy muunmuassa hurjapäisinä pyöräilijöinä katukuvassa.

Bath Place hotelli

Puolet seurueestamme majoittui Bath Place hotelliin. Heillä oli varattu hotellista huone nro 16, joka käytännössä oli kuin omakotitalo omalla pihalla. Majoitukseen kuului runsas aamiasbuffetti, joka istui hyvin suomalaiseen makuun. Tarjolla oli siis leipää ja leikkelettä, eikä makeita herkkuja ja croisantteja.

Huoneessa oli minijääkaappi täynnä juomia ja vedenkeitin ja muut teenkeittotarpeet. Tämä yhdessä aivan vieressä sijaitsevan pubin ja pienen matkan päässä olevien kauppojen kanssa piti holen siitä, ettei nälkää tarvinnut nähdä.

Hotellin rakennukset ovat vanhat ne ovat 1600-luvulta. Tästä huolimatta ne ovat yhtä hyvässä, elleivät jopa paremmassa kunnossa, kuin monet uudemmat Britannian hotellihuoneet.

4-5 Bath Place
Holywell Street
Huone nro 16

Turf Tavern

Hotellin vieressä sijaitseva pubi, Turf Tavern, on monille tuttu komisario Morse-sarjoista. Tämä herttainen vanha pubi on hyvin piilossa Bath Place hotellin takana. Sinne pääsee kahta pientä kujaa pitkin. Toinen näistä kujista sijaitsee aivan Bridge of Sighs, huokausten sillan takana.

Talojen välissä on pieni kuja, jota pitkin pääsee Turf Taverniin

Turf Tavern ei ole mikään uusi paikka, vaan sen historia alkaa 1300-luvulta. Pubilla on nykyisin kolme eri tyyppistä terassia ja sisätilat. Ruokalistalta löytyy muutama gluteenittomaan ruokavalioon sopiva vaihtoehto.

Vasen kuja vie huoneeseen nro 16 ja oikea pubiin

Turf Tavernilla on sama osoite, kuin Bath Place hotellilla. Sinne pääsee myös St. Helens Passage:n kautta.

4-5 Bath Place
Holywell Street


Blackwell's Bookshop

Blackwell'sin kirjakauppa on enemmän kuin kirjakauppa, se on kirjojen ystävän taivas. Paikka on perustettu 1879 ja alkuperäinen kauppa on kasvattanut sen jälkeen paljon pinta-alaansa. Kaupassa on kahvilaketju Nero:n kahvila, jossa on miellyttävä istuskella ostosten lomassa. Tai laittaa muu seurue istuskelemaan, kun itse uppoutuu tutkimaan hyllyjen aarteita.

Board Street 48-51


Luonnontieteellinen museo

Oxford University Museum of Natural History on kokemisen arvoinen paikka. Museossa on valtaisa määrä nähtävää. Museossa pääsee näkemään esimerkiksi Oxfordshiren dinosauruksen ja Dodo:n. Lisäksi museossa on esillä myös Charles Darwinin ja Thomas Bellin kokoelmia.

Parks Road

Pitt Rivers Museum

Museo toimii samoissa tiloissa Luonnontieteellisen museon kanssa. Museon kokoelmissa on etnografisia ja arkeologisia esineitä. Museon esineet on laitettu esille tyypin mukaan, esimerkiksi kaikki museon naamarit tai kankaiden kudontaan käytetyt välineet on koottu samaan paikkaan näytille. Näin näkee, miten sama asia on ratkaistu eripuolilla maapalloa.

Osa esineistä on Kapteeni Cookin maailman matkoilta. Museon eri esineet ovat siis historian kirjoista tuttuja. Henkilökohtaisesti sekavimmat tunteet minussa herättivät museon kokoelma kutistettuja päitä, tantsoja.

The Botanic Garden

University of Oxford Botanic Garden on marraskuussakin kokemisen arvoinen paikka. Nappasimme eväät Taylorsilta, josta sai kahden jälkeen kuuman juoman kaveriksi, kaupan päällisiksi, cookien. Miina ja Kaj natustivat eväitä onnellisina, pikkuinen nautti heidän seurassaan omia eväitään. Itse hyödynsin evästauon tutkimalla puutarhaa rauhassa.

Rose Lane

Kauppahalli

The Covered Market Oxford sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkia, mutta sen sisäänkäynnit voivat jäädä huomaamatta ihmispaljoudessa. Kauppahallissa on perinteisten liha- ja kasviskauppojen lisäksi erikoismyymälöitä ja ruokapaikkoja.

Market Street


Pieminister

Olemme syöneet Pieministerin piiraita useita kertoja Lontoon Borough Marketissa, mutta niitä oli taas maistettava. Piiraita saa myös gluteenittomina. Tämä ravintola sijaitsi kauppahallin sisällä.





Ruokamarkkinat

Gloucester Green Market on avoinna keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Markkinat ovat pienemmät, kuin Lontoon vastaavat, mutta vastaavasti hintatasokin on pienempi. Ruoka sen sijaan on todella hyvää. Suosittelen erityisesti dumplingseja ja brasilialaista gluteenitonta täytettyä sämpylää.

Gloucester Green

Markkinoilta ostetun ruoan voi nauttia esimerkiksi joen rannalla

The White Rabbit

Aina ei tarvitse syödä ravintolassa, vaan ruokaa voi lomallakin noutaa mukaan ja nauttia joko ulkona tai hotellilla. Tämä pitseria on kehuttu ja sieltä saa myös hyviä gluteenittomia pitsoja.


Loman viimeinen illallinen oli pitsaa ja nautimme sen Miinan huoneessa. Pitsojen hakureissu oli tunnelmallinen ja niiden nauttiminen muistutti pyjamabileitä. Parempaa päätösillallista on vaikeaa kuvitella.

Pitsan hakumatkalla


21 Friars Entry

The Kings Arms
Toiseksi läheisin pubi oli lähtöpäivän lounaspaikka. Nautimme pubissa sekä fish and chipsejä, että perinteisen sunday roastin. Pubin ruokalista oli lyhyt ja siinä oli todella vähän gluteenittomia vaihtoehtoja.

Kaupunki oli todella helppo kohde vauvan kanssa. Pärjäsimme hyvin sateenvarjarattailla ja kantorepulla. Syöttötuoleja ei ollut joka paikassa, mutta selvisimme hyvin ilmankin. Kaikkialle oli lyhyt matka, joten tarvittaessa saattoi piipahtaa nopeasti hotellilla, toisin kuin suuremmissa kaupungeissa.

Oxfordin vanha keskusta ei ole suuri, mutta siellä on oikeasti paljon nähtävää. Tätä ennen olen piipahtanut kaupungissa kahdesti päivän reissulla ja nyt vietin siellä kolme yötä. Tästä huolimatta paljon jäi näkemättä ja kokematta. Yhdellekään kiertokävelylle tai -ajelulle en vieläkään ole osallistunut. Kouluista olen tutustunut ainoastaan Miinan opinahjoon.

Ryhmämme koki Oxfordin olevan mitä mainioin kaupunkilomakohteen ja aiomme suositella muitakin suuntaamaan matkansa sinne.

torstai 2. marraskuuta 2017

Apinaeväs, tattari-kirsikka

Tattari-kirsikka apinaeväs

12 kpl

2 dl tattarihiutaleita
2 rkl öljyä
1 banaani
1/2  - 1 dl pilkottuja kirsikoita

Poista kirsikoista kivet.
Pilkottuna kirsikoita tulisi olla 1/2 - 1 dl.
Sekoita kaikki aineet keskenään sauvasekottimella.
Mikäli apinaeväs tulee vanhemmalle lapsella tai aikuiselle, voi sekoittamisen hoitaa lusikalla.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperin päälle.
Anna leivosten turvota 10 minuuttia.

Paista apinaeväitä 15 minuuttia 175 asteessa.
Apinaevään on tarkoitus jäädä sisältä nihkeäksi.


Lisäämällä taikinaan yhden banaanin, saat apinaeväistä pehmoisempia.

Käytimme tähän apinaevääseen oman kirsikkapuun happamanmakeita kirsikoita. Ne eivät ole yhtä makeita, kuin torilla myytävät kirsikat.

Jos teet tämän ohjeen kolminkertaisena, saat 2 pellillistä herkkuja.
Pakasta ylimääräiset apinaeväät, niin sinulla on nälän iskiessä nopeasti evästä.

Tattari sopii gluteenittomaan ruokavalioon ja on maukkautensa lisäksi terveellinen. Tattarissa on kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja

Aiemmat apinaeväs-ohjeet löydät täältä:
Riisihiutale, mustikka & kardemumma
Kaurahiutale, mustaherukka & banaani

perjantai 27. lokakuuta 2017

Halloween kurpitsa 2017


Tänä vuonna Kaj kaiversi taas Halloween kurpitsan. Tällä kertaa kurpitsana oli kaupan Hokkaido-kurpitsa. Ensimmäinen Kajn tekemä Halloween kurpitsa oli tavanomaisen Halloween kurpitsan näköinen. Seuraava oli myskikurpitsasta tehty Halloween örkkimys ja nyt vuorossa oli hurja jyrsijä.


Hokkaido-kurpitsa on melkoisen pieni ja tähän hirviöön ei jätetty ylös aukkoa eli tässä ei voi polttaa kynttilää. Kuvaa varten kurpitsa on valaistu kännykän taskulampulla.


Olemme syksyn mittaan nauttineet useamman Hokkaido-kurpitsan uunissa paahdettuna ja onpa osa paahdetuista viipaleista päätynyt keittoonkin. Kun haluan päästä helpolla pesen kurpitsan huolella. Poistan siitä siemenet ja viipaloin sen. Paahdan paloja uunissa kypsiksi ja maustan Chipotle Tabascolla ja kurpitsa on näin valmistettuna aina erinomaisen herkullista.


Kurkkaa myös aikaisemmat Halloween kurpitsamme



Aiotko askarrella oman Halloween kurpitsan? 
Millainen hirvitys olisi sopiva tähän vuoteen?

tiistai 24. lokakuuta 2017

Halloween-suklaa lapsille


halloween suklaa lapsille

Halloweensuklaa

valkosuklaata
makeisia
strösseliä
vihreää nestemäistä karamelliväriä
(piparminttuöljyä)

Sulata suklaa varovasti mikrossa.
(sekoita joukkoon muutama tippa piparminttuöljyä)
Kaada sula suklaa leivinpaperin päälle.
Tiputa muutama tippa karamelliväriä suklaaseen.
Levitä karameilliväriä ympäri suklaata esimerkiksi hammastikun avulla.
Ripottele suklaan päälle strösseliä.
Koristele makeisilla.
Anna jähmettyä ja nauti.

Käytimme tähän suklaaseen Pandan valkosuklaalevyn.
Aiemmin olemme tehneet vastaavalla idealla suklaita jouluksi.

halloween lapsille


keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Halloween-juoma lapsille


Halloween-juoma

2 rkl maitoa
3 smarties-makeista

koristeluun

Strösseliä ja kananmunan valkuaista

Kasta lasin reuna kananmunan valkuaiseen ja sen jälkeen strösseliin.
Anna lasin kuivua hetki.
Tiputa lasin pohjalle 3 saman väristä makeista.
Kaada maito päälle.
Sekoita lusikalla.
Nauti!



 Meillä on ollut tapana tehdä Halloweenin innoittamia herkkuja. Miina kysyi tuleeko tänä vuonna paljon eri reseptejä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä on tämän vuoden ainoa ohje. Onneksi blogissa on varastossa aiemmilta vuosilta kattavasti erilaisia reseptejä.

Koko Halloween-hömpötys lähti osaltamme TÄSTÄ kirjoituksesta, jossa on lukuisia helppoja ohjeita, esimerkiksi ne kuuluisat Omar-karkeista tehdyt sormet. Ja joitain vuosia myöhemmin teimme mm. jauhelihasta hiiriä ja muita isommille sopivia hirvityksiä.

Usein Halloweenin ruoat tapaavat olla raskaita tai epäterveellisiä, mutta aina voi tehdä toisin ja kaivertaa vesimelonista Halloween kurpitsan ja laittaa sen suusta valumaan hedelmäsalaattia. Äärimmäisen näyttävää ja vitamiinitkin on kohdillaan.


Kaj on useampana vuonna kaivertanut meille kurpitsan, harmi ettei hän ollut kotona kun otin nämä kuvat. Kaivertamani omena on aika säälittävä verrattuna hänen luomuksiinsa.


Ihanan karmaisevaa Halloweenia näin etukäteen!

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Talvinen marja-aroniahillo

marja-arniahillo jouluinenhillo


Marja-aroniahillo


2 litraa marja-aronian marjoja
1/2 dl vettä
2 tähtianista
2 mm inkivääriä
3 mm Ceylonkanelia
500 g hillosokeria


Laita hillopurkit 100-asteiseen uuniin kuumenemaan ja kannet veteen kiehumaan.
Kuumenna kattilassa marjat, inkivääri, kaneli ja vesi.
Soseuta marjat sauvasekoittimella.
Lisää joukkoon tähtianikset.
Lisää hillosokeria vähitellen, samalla koko ajan sekoittaen.
Kun seos alkaa kiehua, kuori pinnalta vaahto.
Tölkitä hillo kuumiin purkkeihin.

Marja-aroniat mitataan luonnollisesti ilman terttua
Hilloa tuli 12 1/2 dl.

Tätä hilloa testasin banaanilettujen kanssa ja oli kyllä kerrassaan erinomainen yhdistelmä.
Vinkki tähän makumaailmaan tuli hiekkalaatikolla naapurilta :)

Marja-aroniaa kasvaa eripuolilla mm. Helsinkiä (kurkkaa satokartta) ja sen marjoja kannattaa nyt hyödyntää. Suosittelen harkitsemaan tätä marjapensasta myös omalle pihalle, siitä saa paitsi terveellisiä marjoja, niin se on myös hyvin komea syysasussaan.

herkullinen hillo marja-aroniasta

Sain ystävältämme vinkin marja-aronian marjojen syömiseen. Hän kehotti kokeilemaan marjojen syöntiä niin, että tertullinen tai kourallinen marjoja nakataan kerralla suuhun. Näin nautittuna marja on maukkaampi ja makeampi. Suosittelen kokeilemaan!

maanantai 2. lokakuuta 2017

Slow Meets Wild 2016




Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Slow Meets Wild:n kanssa.

Slow Meets Wild 2016 -tapahtuma järjestettiin idyllisessä Fiskarsin kylässä osana Slowfood-tapahtumaa. Ammattilaispäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa ja osallistujajoukko koostui erilaisista ruoka- ja matkailualan ammattilaisista. Saimme kutsun paikalle ystävättäreni, luonto-ja eräoppaan kanssa.

Fiskarsin Slowfood-festivaalit järjestettiin jo seitsemättä kertaa. Nyt samassa yhteydessä järjestetty ammattilaispäivä käsitteli nimensä mukaisesti villi- ja lähiruokaa ja niiden kaupallistamista, alan työllisyyden kasvattamista ja verkostoitumista.


Slow Meets Wild -tapahtuma oli lämminhenkinen ja hyvin organisoitu. Tapahtuma oli äärimmäisen monipuolinen ja siihen osallistuneet ihmiset edustivat laajalti eri ammattiryhmiä ja toimijoita.

Tilaisuudessa oli joukko arvostettuja puhujia Ravintolakoulu Perhosta, ELO-säätiöstä, Helsinki Wild Foodsista ja Ägräs Distillerystä sekä Sami Tallberg ja  Markus Maulavirta.

Kuulimme Eviran ja pk-yritysten vientihankkeesta ja että tuotteistamiselle, viennille ja hyvinvointituotteille on tilausta. Lisäksi keskusteltiin siitä, etteivät poimijat ja ostajat kohtaa toisiaan ja että poimijakoulutus on tällä hetkellä hajallaan. Poimijoiden heikot mahdollisuudet suorittaa tällä hetkellä koulutusta ja se ettei kysyntä ja tarjonta kohtaa ovat varmasti hyvin suurena vaikeutena koko alan kehitykselle.

Esityksissä todettiin toistuvasti miten erilaiset alaan liittyvät koulutukset, verkostoituminen ja yhdessä toimiminen sekä yhteiset pelisäännöt hyödyttäisivät alaa. Fiskarsin Ruukin alue ja sen yrittäjät ovat loistava esimerkki, mitä yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaan. Paikka on tunnettu laadukkaista yrityksistään, joilla on rautainen ammattitaito.

Uudet Suomalaiset villiruokaan liittyvät yritykset, tapahtumassa edustetut Helsinki Wild Foods ja Ägräs Distillery, tähtäävät heti myös ulkomaisille markkinoille ja tämä on hienoa. Metsiemme tuotteet ovat kilpailukykyisiä suuren maailman tuotteiden kanssa. Itseasiassa niillä voi halutessa korvata osan ulkomailta Suomeen tuotetusta ruoasta.


Ravintolakoulu Perhon ja ELO-säätiön villiruokapilottikoulutuksesta oli oma puheenvuoronsa. Koulutus oli laaja ja ruoka-alan ammattilaiset saattoivat suorittaa sen oppisopimuksella. Vanha koulukaverini on suorittanut kyseisen koulutuksen ja kehui sitä. Vaikka hänelle yrttien ja villiyrttien hyödyntäminen oli entuudestaan hyvin tuttua, antoi koulutus niistäkin lisää tietoa. Lisäksi hän koki hyötyneensä paljon sieniin ja riistaan liittyvästä opetuksesta.

Puhuimme ystävättäreni kanssa, että ensi vuonna muun joukon jatkoksi toivoisimme puhujien joukkoon villiyrttien lääkinnälliseen puoleen perehtyneen puhujan. Kahdenkeskisessä keskustelussamme esille nousi nimet Sinikka Piippo, Henriette Kress ja Virpi Raipala-Cormier.  


Villikasveilla on villit ja vahvat vaikutukset ja mielestämme niihin pitäisi olla perehtynyt, ennen kuin villiyrttejä aletaan valmistamaan suuressa määrin ruoaksi. Raaka-aineiden ollessa kuluttajille vieraita ei välttämättä valistuneinkaan allergikko ole tietoinen mille uudelle asialle on allerginen. Esimerkiksi osa pujoallergikoista saa oireita kamomillasta, aivan yleisesti käytössä olevasta yrtistä. Ja sitten on elämänvaiheeseen liittyvät rajoitteet, valeriaanaa eli rohtovirmajuurta ei suositella raskaana oleville. Lisäksi osa ihmisistä hyötyy hyvin paljon kasvin unettavasta vaikutuksesta, jolloin sitä ei ole hyvä nauttia ennen autoilua tiedostamatta riskiä.

Yhdellä luennolla alan arvostettu toimija kertoi oman tapansa käsitellä korvasieniä ja kehui tavan jättävän sieniin enemmän makua kuin tavanomaisen tavan. Maallikon korvaan uusi käsittelytapa kuulosti riskialttiilta. Valitettavasti ihminen ei itse voi pelkkien verikokein saatujen maksa-arvojen ja alkoholinkäyttötottumustensa perusteella tietää maksansa tilaa ja sitä, miten se jaksaa selviytyä ylimääräisistä haasteista. Tämän vuoksi on tärkeää, että ravintoloiden ja kauppojen tarjoama ruoka on turvallisesti käsiteltyä.

Korvasienivinkin jälkeen koimme, että tapahtuma olisi saanut hyvän lisän myös perinteisen lääkätieteen ammattilaisesta. Mielestämme on eri asia mitä yksityiset ihmiset tekevät yksinään, kuin mitä ruoka-alan ammattilaiset tekevät massoille. Villiruoka on konseptina niin hyvä, ettei se kaipaisi yhtään turhaa skandaalia tai tragediaa mainettaan mustaamaan.


Päivä oli pitkä ja hyvin informatiivinen. Ei liene yhtään liioittelua sanoa, että paikalla oli villiruoka-asioiden kärkijoukko. Tapahtuman äärimmäisen asiantuntevia vieraita olisi voinut hyödyntää vielä vahvemmin esimerkiksi työpajatoiminnassa. Näin olisi saatu yhteisellä aivomyrskyllä varmasti luotua uusia upeita innovaatioita ja toimintaideoita.

Jo tässä muodossaan tapahtuma antoi paljon tietoa ja uskon monen tapahtumaan osallistuneen saaneen uusia kontakteja ja vahvistaneen vanhoja. Henkilökohtaisesti uskon tämänkaltaisten tapahtumien tekevän hyvää koko alalle ja vauhdittavan sen kehitystä.


Slow food festivaali on tällä viikolla Fiskarssissa 7.-8.10. Villiruokatapahtuma aiotaan järjestää tulevaisuudessa uudestaan, ilmeisesti taas Slow food festivaalin kanssa samaan aikaan.

Vuoden 2016 tapahtuman kuvia voi etsiä eri some-kanavista hastageilla #slowmeetswild #villiruokapäivä

torstai 24. elokuuta 2017

Apinaeväs, riisihiutaleista, mustikasta ja kardemummasta

gluteeniton apinaeväs

Riisi-mustikka apinaneväät


2 dl riisihiutaleita
2 banaania
2 rkl öljyä
1/2 dl mustikkaa
ripaus kardemummaa

Sekoita kaikki aineet keskenään sauvasekottimella.
Mikäli apinaeväs tulee vanhemmalle lapsella tai aikuiselle, voi sekoittamisen hoitaa lusikalla.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperin päälle.
Anna leivosten turvota 10 minuuttia.
Paista apinaeväitä 15 minuuttia 175 asteessa.
Apinaevään on tarkoitus jäädä sisältä nihkeäksi.

Apinaeväs raakana

Jos teet tämän ohjeen kolminkertaisena, saat 2 pellillistä herkkuja.
Pakasta ylimääräiset apinaeväät.

perjantai 18. elokuuta 2017

Apinaeväs, mustaherukka-banaani


Sormiruokaileva vauva

Apinaeväs on puurohiutaleista ja hedelmistä tehty välipalapatukka sormiruokaileville vauvoille. Sokerittomana ja suolattomana se soveltuu hyvin pienten ruokavalioon. Maukkautensa puolesta se sopii koko perheen terveelliseksi herkuksi.

Apinaeväästä on useita eri variaatioita ja meidän ensimmäinen kokeilumme sisälsi mustaherukoista omalta pihalta. Vahvasti mustaherukalta maistuva eväs oli pienokaisen mieleen.

Meillä syödään osittain gluteenitonta ruokaa, joten tämä apinaeväs on valmistettu gluteenittomista kaurahiutaleista. Näin koko perhe voi nauttia tästä eväästä yhdessä. Gluteenittomien kaurahiutaleiden sijaan voi luonnollisesti käyttää tavallisia kaurahiutaleita.


Gluteeniton apinaeväs


2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
2 rkl auringonkukkaöljyä
1 1/2 banaania
1 dl mustaherukoita

Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Sekoita kaurahiutaleet ja öljy keskenään.
Lisää joukkoon banaani ja herukat.
Sekoita sauvasekoittimella.
Anna taikinan turvota hetki.
Muotoile taikinasta pötköjä leivinpaperin päälle.
Paista apinaeväät uunissa 175 asteessa n. 15- 20 minuuttia.
Apinaeväiden kuuluu jäädä sisältä nihkeiksi.


gluteeniton apinaeväs

Ohjeen mukaisesta määrästä tulee vajaa pellillinen apinaeväitä, joten on järkevää tehdä puolitoista kertainen annos tai lisäksi yksinkertainen annos muulla tavoin maustettuja apinaeväitä, jottei uuni olisi vajaakäytöllä.

Pakasta ylimääräiset apinaeväät, näin sinulla on vauvalle välipala valmiina pakkasessa.

sormiruokailu vauvanruoka